Universal Declaration of Human Rights - Inari Saami

Olmoošvuoigâdvuođâi almosmaailmlâš julgáštus

Laiđiittâs

Olmooškode puoh jesânij šodâdijn tiettum áárvu já sii oovtlágán já luovâttemes vuoigâdvuođâi tubdâstem lááčá vuáđu rijjâvuotân, vuoigâlâšvuotân já ráávhun maailmist,

peerusthánnáávuotâ olmoošvuoigâdvuođâin já tai ucášem láá jođettâm julmevuođáid, moh láá hirmástuttâm olmooškode uámitobdo, já aalmugij alemus mittomeerrin lii julgáštum taggaar maailm huksim, kost ulmuin lii säni- já oskoldâhrijjâvuotâ iäge sij taarbâš eelliđ paaloost já vänivuođâst,

vâi olmooš ij kartâččii majemuš vyehhin turvâstiđ stuimediđ págguvääldi já suárdim vuástá, te olmoošvuoigâdvuođâid kalga turviđ riehtistaatâprinsiip vievâst,

eromâš tehálâš lii ovdediđ ustevlij koskâvuođâi ovdánem aalmugkuudij kooskâ,

Ovtâstum aalmugij aalmugeh láá vuáđukirjeest uđđâsist nonnim, ete sij oskoh ulmuu vuáđuvuoigâdvuođáid, ovtâskâs ulmuu áárvun já merhâšumán já almai já nisonij oovtlágán vuoigâdvuođáid sehe meridâm ovdediđ sosiaallii ovdánem já pyerebijd eellim hinnáid rijjâsub tiilijn,

jeessânstaatah láá čonâdâttâm ovdediđ ohtsâštooimâst Ovtâstum aalmugijguin olmoošvuoigâdvuođâi já vuáđurijjâvuođâi almosmaailmlii kunnijâttem já nuávdittem, já

ohtsâš ibárdâs tain vuoigâdvuođâin já rijjâvuođâin lii eromâš tehálâš taan čonâdâttâm olášutmân puoh oosij uásild.

Tondiet

almosčuákkim

addel taam olmoošvuoigâdvuođâi almosmaailmlii julgáštus raavân, mon puoh aalmugeh já puoh aalmugkodeh pyehtih háputtâllâđ, vâi jieškote-uv ovtâskâs olmooš já ohtsâškode jieškote-uv orgaan, anemáin taam julgáštus eivi mielâst, vigâččij čuovviimáin já máttátmáin ovdediđ tai vuoigâdvuođâi já rijjâvuođâi kunnijâttem, já oovtmanolij aalmuglij já aalmugijkoskâsij toimâiguin turviđ toi almosmaailmlii já tuođâlii tubdâstem já nuávdittem sehe jieš jeessânstaatâi aalmugij já toi laavâkevttimvááldán kullee kuávlui aalmugij kooskâst.

1 artikkâl

Puoh ulmuuh šaddeh rijjân já oovtviärdásâžžân jieijâs áárvu já vuoigâdvuođâi háárán. Sijjân lii adelum jiermi já uámitobdo, já sij kalgeh toimâđ nubijdis kuáttá viljâvuođâ vuoiŋâst.

2 artikkâl

Juáhháást lii vuoigâdvuotâ puoh taan julgáštusâst mainâšum vuoigâdvuođáid já rijjâvuođáid tienuuvt, ete ij lah mihheen sierriimijd ovdâmerkkân nääli, liškeivne, suhâpele, kielâ, oskolduv, poolitlii tâi eres uáivil, aalmuglii tâi ohtsâškodálii algâvuolgâ, omâduv, suhâtuáváá tâi eres sajattuv vuáđuld. Maggaargin sierrim ij meid uážu toohâđ ton staatâ tâi kuávlu poolitlii, vuoigâdvuođâlii tâi aalmugijkoskâsii sajattuv vuáđuld, moos olmooš kulá, peerusthánnáá tast, lii-uv tot staatâ tâi kuávlu jiečânâs, huolâttâshaaldâšmist, jiešhaldâšem vááijuv tâi olesváldálâšvuođâ eres raijim vuálásâš.

3 artikkâl

Juáhháást lii vuoigâdvuotâ elimân, rijjâvuotân já persovnlii torvolâšvuotân.

4 artikkâl

Kiämmán ij uážu anneeđ uárjivuođâst tâi uárjivuođâ sullâsii pággupargoost, já puoh uárjivuođâ já uárjikäävpi häämih láá kieldum.

5 artikkâl

Kiämmán ij uážu pijnediđ ige kohtâliđ tâi ráŋgášiđ julmes, olmoošmettum tâi hálbášeijee vuovvijn.

6 artikkâl

Juáhháást lii vuoigâdvuotâ jyehi saajeest tubdâstuđ olmožin laavâ oovdâst.

7 artikkâl

Puohah láá oovtviärdásiih laavâ oovdâst já vuoigâdvuođâliih oovtlágán laavâ suáján olgoošthánnáá. Puohâin lii vuoigâdvuotâ oovtviärdásii suoijâlmân taan julgáštus vuástásii olgooštmist já puoh kihtâlmist taggaar olgooštmân.

8 artikkâl

Juáhháást lii vuoigâdvuotâ pehtilis riehtisyejivuáhán toimâváldálii aalmuglii tuámustoovlist tagarij tavoi vuástá, moh luávkkájeh sunjin staatânjuolgâdussáin tâi eres lavváin torvejum vuáđuvuoigâdvuođâid.

9 artikkâl

Kiämmán ij uážu mielâvääldi mield tolliittiđ, faŋgiđ tâi ääijiđ enâmist.

10 artikkâl

Juáhháást lii aaibâs oovtviärdásávt vuoigâdvuotâ vuoigâlii já almos riehtijotemân jiešráđálii já pelettes tuámustoovlist talle, ko meriduvvoo suu vuoigâdvuođâin já kenigâsvuođâin tâi suu vuástá pajedum rikosášáškutmist

11 artikkâl

1. Juáhháá, kote lii ášáškuttum rikosist, kalga anneeđ sujâttemmin tassaaš ko suu sujâlâšvuotâ lii lavâlávt čaittum tuotân almos riehtijotemist, mast sunjin lii torvejum puoh suu piäluštem várás tárbulijd táhádâsâid.
2. Kiämmán ij uážu tuommiđ tavoin tâi tovâhánnáákyeđđimijn, moh iä aalmuglii tâi aalmugijkoskâsii rievti mield lah lamaš rikoseh toi toohâmääigi. Kiämmán ij meid uážu tuommiđ korrâsub ráŋgáštâsân ko toos, mii lâi heiviittemnáál talle ko rikos tohhui.

12 artikkâl

Kiämmán priivaateellim, perruu, pääihi tâi reeivâlonottem háárán ij uážu toimâđ mielâvääldi mield, ige kiämmán kunnee tâi peggim uážu luávkkáđ. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ laavâ suáján taggaar toimâm tâi luávkkám vuástá.

13 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ jotteeđ rijjâ já valjiđ aassâmsaajees jieškote-uv staatâ kuávlust.
2. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ vyelgiđ enâmist, meid jieijâs enâmist, já maccâđ eennâmsis.

14 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ uuccâđ já navdâšiđ torvosaje vajedem vuáđuld eres enâmijn.
2. Taan vuoigâdvuotân ij uážu keessiđ, ko lii koččâmuš ášáškutmijn, moh tuođâlávt vuáđuduveh epipoolitláid rikosáid, tâi tavoin, moh láá Ovtâstum aalmugij mittomeerij já prinsiipij vuástásiih.

15 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ aalmugjeessânvuotân.
2. Kiästen ij uážu mielâvääldi mield nisteđ aalmugjeessânvuođâ ige kieldiđ vuoigâdvuođâ lonottiđ aalmugjeessânvuođâ.

16 artikkâl

1. Olesahasijn almain já nisonijn lii vuoigâdvuotâ naaijâđ já vuáđudiđ perruu raijiittâsâittáá, moh vuáđuduveh náálán, aalmugjeessânvuotân tâi oskoldâhân. Sist láá oovtlágán näimiliiton lohtâseijee vuoigâdvuođah sehe näimilito ääigi, já talle ko tot raččoo.
2. Naaijâđ ij uážu, jis ij lah rijjâ já tievâslâš miettâm kuohtuin näimilito pelikuoimijn.
3. Peerâ lii ohtsâškode luándulâš vuáđuohtâdâh, já tast lii vuoigâdvuotâ ohtsâškode já staatâ adelem suoijâlmân.

17 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ omâstiđ omâduv ohtuu já oovtâst iärásijguin.
2. Kiästen ij uážu mielâvääldi mield nisteđ suu omâduv.

18 artikkâl

Juáhháást lii vuoigâdvuotâ jurdui, uámitobdo já oskolduv rijjâvuotân. Taat vuoigâdvuotâ ana sistees rijjâvuođâ lonottiđ jieijâs oskolduv tâi osko sehe rijjâvuođâ tubdâstiđ jieijâs oskolduv tâi osko ohtuu tâi oovtâst iärásijguin, sehe almolávt já priivaatlávt, máttátmáin, rukkoospuudâin, immeelpalvâlusâin já oskoldâhlijn tavoin.

19 artikkâl

Juáhháást lii vuoigâdvuotâ uáivil- já sänirijjâvuotân. Taat vuoigâdvuotâ ana sistees rijjâvuođâ anneeđ uáivilijd iärásij toid kuoskâhánnáá sehe haahâđ, vuástáväldiđ já sirdeđ tiäđuid já jurduid mon peri viestâdempiergâs peht kuávlulijn raajijn peerusthánnáá.

20 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ rijjâvuotân čokkâniđ rávhálávt já vuoigâdvuotâ ovtâstumrijjâvuotân.
2. Kiämmán ij uážu páguttiđ kulluđ siärván.

21 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ uásálistiđ jieijâs eennâm almolij aašij hoittáámân jo-uv njuolgist tâi rijjâ väljejum ovdâsteijei peht.
2. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ oovtlágán máhđulâšvuođáid peessâđ jieijâs eennâm almos virgijd.
3. Almos vääldi vuáđustâssân lii aalmug táttu. Taam táátu kalga pyehtiđ oovdân meriáigásijn já puigâ vaaljâin, main juáhháást lii almos já oovtlágán jienâvuoigâdvuotâ já moh toimâttuvvojeh syeligâs jienâstem peht tâi västideijee vuovvijn, mii torvee valjârijjâvuođâ.

22 artikkâl

Juáhháást lii ohtsâškode jesânin vuoigâdvuotâ sosiaaltoorvon, já juáhháást lii vuoigâdvuotâ jieijâs olmoošáárvun já persovnlâšvuođâ rijjâ ovdánmân velttidmettum ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi olášumán aalmuglij tooimâi já aalmugijkoskâsii oovtâstpargo vievâst, väldimáin huámmášumán jieškote-uv staatâ oornig já naavcâid.

23 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ paargon, pargo rijjâ valjiimân, vuoigâláid já pyeri pargotiilijd já suoijâlmân pargottesvuođâ vuástá.
2. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ siämmáá páálkán siämmáá pargoost ollágin olgoošthánnáá.
3. Juáhháást, kote parga, lii vuoigâdvuotâ vuoigâlii já hiäivulii sajanmáksun, mii torvee sunjin já suu perrui olmoošárvusii eellim já mii táárbu mield tievâsmittoo sosiaallii suojâlem eres vuovijguin.
4. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ algâttiđ áámmátseervijd já servâđ toid jieijâs hiäđui suojâlem várás.

24 artikkâl

Juáhháást lii vuoigâdvuotâ vuoiŋâstmân já astoááigán, moos kulá pargoääigi kuáhtulâš raijim já pajasiih pálháliih luámuh.

25 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ eellimtáásán, mii lii tuárvi turviđ suu já suu perruu tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem já mii ana sistees iärásij juávhust purrâmuš, pihtâsijd, aassâmviste, tiervâsvuođâhuolâttâs já velttidmettum sosiaalpalvâlusâid, sehe vuoigâdvuotâ toorvon pargottesvuođâ, puácuvuođâ, vádulâšvuođâ, leskâvuođâ, puárisvuođâ tâi eres sust sorjohánnáá suujâ tovâttem áigápuáđu monâttem verrin.
2. Eenijn já párnáin lii vuoigâdvuotâ eromâš huolâtmân já išán. Puoh párnááh navdâšeh siämmáá sosiaallii suojâlem tast peerusthánnáá, ete láá-uv sij šoddâm näimilittoost vâi näimilito ulguubeln.

26 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ finniđ máttááttâs. Kuittâg algâ- já vuáđumáttááttâs kalga leđe nuuvtá. Algâmáttááttâs kalga leđe págulâš. Teknisâš já áámmátlâš máttááttâs kalga leđe almolávt finniimist, já puohâin kalgeh leđe oovtviärdásiih máhđulâšvuođah finniđ ollâškovlim naavcâi vuáđuld.
2. Máttááttâsâst kalga viggâđ ulmuu persovnlâšvuođâ oles ovdánmân sehe nonniđ olmoošvuoigâdvuođâi já vuáđurijjâvuođâi kunnijâttem. Tot kalga lasettiđ ibárdâs, soováášvuođâ já ustevlâšvuođâ puoh aalmugkuudij já puoh náálán já oskoldâhân lohtâseijee juávhui kooskâ sehe ovdediđ Ovtâstum aalmugij tooimâ ráávhu siäiluttem pyerrin.
3. Vaanhimijn lii vuosâsajasâš vuoigâdvuotâ valjiđ, ete maggaar máttááttâs sunnuu párnáid adeluvvoo.

27 artikkâl

1. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ uásálistiđ rijjâ ohtsâškode kulttuurelimân, navdâšiđ taiđuin sehe peessâđ kuáskulâžžân tiettuu ovdánmist já hiäđuin, maid tot puáhtá fárustis.
2. Juáhháást lii vuoigâdvuotâ tagarij immateriaallij já materiaallij hiäđui suoijâlmân, moh šaddeh suu rähtim tieđâlii, kirjálii tâi taaiđâlii pyevtittâsâst.

28 artikkâl

Juáhháást lii vuoigâdvuotâ taggaar ohtsâškodálii já aalmugijkoskâsii oornigân, mast taan julgáštusâst mainâšum vuoigâdvuođah ja rijjâvuođah pyehtih olášuđ tievâslávt.

29 artikkâl

1. Juáhháást láá kenigâsvuođah ohtsâškode kuáttá, ko tuš ohtsâškoddeest suu persovnlâšvuotâ puáhtá ovdániđ rijjâ já tievâslávt.
2. Kiässán ij uážu, talle ko sun kiävttá vuoigâdvuođâidis já rijjâvuođâidis, čyecciđ eres ko tagarijd lavváin asâttum raijiittâsâid, moi áinoo ulmen lii turviđ nubij ulmui vuoigâdvuođâi já rijjâvuođâi tubdâstem já kunnijâttem sehe mooraal, almos oornig já almos pyereestvaijeem vuoigâdvuođâlijd vátámâšâid demokraatlii ohtsâškoddeest.
3. Taid vuoigâdvuođâid já rijjâvuođâid ij kuássin uážu kevttiđ Ovdâstum aalmugij mittomeerij já prinsiipij vuástásávt.

30 artikkâl

Mihheen, mii taan julgáštusâst lii, ij uážu tulkkuđ tienuuvt, ete tot meerhâš staatâ, juávhu tâi ulmuu vuoigâdvuođâ taggaar tooimân tâi tahon, mon tárguttâssân lii mitáttistiđ taan julgáštusâst mainâšum vuoigâdvuođâid já rijjâvuođâid.